Ympäristöministeriön ohjeistus

Ympäristöministeriön Esteetön rakennus ja ympäristö -opas

Ympäristöministeriö julkaisi 6.3.2019 päivitetyn oppaan "Esteetön rakennus ja ympäristö". Oppaan on toimittanut yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä ja se on ladattavissa ympäristöministeriön sivuilta (http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Uusi_opas_antaa_valineet_esteettomaan_ra(49571)).

Oppaasta löytyy ohjeistus hyvän ääniympäristön suunnitteluun, sisältäen ohjeet kokoontumistilojen ja palvelupisteiden äänensiirtojärjestelmien parhaista käytännöistä. Alan ammattilaisten ohella teos soveltuu hyvin myös rakennus- ja sisustussuunnittelun oppikirjaksi.

Oppaasta löytyy suunnitteluohjeet ja parhaat käytännöt ääniympäristön suunnitteluun sekä induktiosilmukoiden käyttöön kokoontumistiloissa ja palvelupisteissä. Katso Esteetön rakennus ja ympäristö -oppaan kuuloesteettömyyttä käsittelevät sivut 97 ja 116-119.

Lyhyt yhteenveto oppaan äänensiirtojärjestelmiä koskevista kohdista

Ääniympäristön merkitys kuulolaitteiden käyttäjille

Äänen laadun merkitys korostuu erityisesti kuulolaitetta käyttävien tai huonokuuloisten henkilöiden kommunikoinnissa. Kuulovammaisilla henkilöillä on usein vaikeuksia puheen erottelussa. Kuulokoje vahvistaa kaikki äänet, myös häiriötä aiheuttavat, joten puheen erottelu meluisassa ja kaikuisassa ympäristössä on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kuulokoje auttaa kuulemisessa, mutta se ei palauta kuulokykyä hyvin kuulevan ihmisen tasolle. Väärän tyyppinen tai väärin sijoitettu vaimennusmateriaali vaimentaa korkeat taajuudet (heikentää konsonanttien selkeyttä), mutta ei matalia taajuuksia, jotka peittävät heikentyneet konsonanttitaajuudet heikentäen siten puheen selkeyttä.

Kuulovamman aiheuttamaa haittaa voidaan helpottaa äänensiirtojärjestelmän avulla. Äänensiirron periaate on, että ääni siirretään äänilähteestä kuuntelijalle jonkin muun kanavan kuin välissä olevan ilman kautta. Yleisin ja ainoa standardoitu äänensiirtojärjestelmä on induktiosilmukka.

Kokoontumistila voi tarvita induktiosilmukan, vaikka siellä ei ole äänentoistoa

Esteettömyysasetuksen (12 §) mukaan, jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä. Kokoontumistilojen kiinteät äänentoistojärjestelmät on varustettava äänensiirtojärjestelmillä. Mikäli tilan koko tai muut ominaisuudet eivät mahdollista hyviä kuunteluolosuhteita kuulovammaisille henkilöille, tila varustetaan induktiosilmukalla tai muulla äänensiirtojärjestelmällä, vaikka kiinteää äänentoistojärjestelmää ei olisikaan.

Induktiosilmukka tulee merkitä T-merkillä ja kuuluvuuskartalla

Induktiosilmukalla varustettu tila merkitään kansainvälisellä induktiosilmukan tunnuksella ja kuuluvuuskartalla. Kuuluvuuskartta asennetaan tilan sisäänkäynnin yhteyteen. Kartan avulla kuulolaitteen käyttäjä voi valita kuuntelemiskokemuksen kannalta parhaan mahdollisen paikan.

Äänensiirtojärjestelmiä tarvitaan kaikkialla missä on ääntä toistavia järjestelmiä

Esteettömyysasetuksen (12 §) mukaan kokoontumistiloja ovat esimerkiksi katsomo, auditorio, juhla-, kokous- ja ravintolasalit sekä opetustilat. Uudessa ohjeessa täsmennetään tätä listaa siten, että vastaavia kokoontumistiloja ovat esimerkiksi julkisten palveluiden odotusaulat (liikenneasemat, lääkäriasemat, terveyskeskukset jne.), kauppakeskusten ohjelma-aukiot, kesäteatterit, urheilu- ja ulkoilmakatsomot sekä ulkoilmatapahtuma-alueet. Äänentoistojärjestelmiä ovat esimerkiksi kokousjärjestelmä, AV-laitteisto, multimedialaitteet ja PA-laitteisto (public address, äänentoistojärjestelmä).

Äänensiirtojärjestelmä tulee valita käyttökohteen ja -tarpeen mukaan

Äänensiirtojärjestelmistä käytetään ensisijaisesti induktiosilmukkaa, joka on kuulolaitteen käyttäjän kannalta helppokäyttöisin ratkaisu. Jos induktiosilmukan käyttö on esimerkiksi luottamuksellisuusvaatimuksen tai jatkuvan simultaanitulkkauksen tarpeen takia mahdotonta, käytetään radiotaajuus- tai infrapunalaitteita.

Induktiosilmukkajärjestelmän suunnittelu tulee tilata asiantuntijalta

Äänensiirtojärjestelmän kuuluvuusalue sekä siihen liittyvä ylikuuluvuus ja tilanjakovaatimukset määritellään esteettömyyssuunnitelmassa ja esteettömyysselostuksessa.

Tiedot toimitetaan lähtötiedoiksi sähkösuunnittelijalle jo yleissuunnitelmavaiheessa. Induktiosilmukkajärjestelmän suunnittelu tilataan silmukkasuunnittelun asiantuntijalta, joka tekee yhteistyötä lattiarakennesuunnittelijan kanssa. Äänensiirtojärjestelmien suunnittelussa on suositeltavaa olla yhteydessä kuulovammaisuuden asiantuntijoihin.

Silmukkajärjestelmän on täytettävä standardin SFS-EN 60118-4 vaatimukset ja se tulee testata ja merkitä standardissa määriteltyjen ohjeiden mukaisesti.

Palvelupisteissä käytetään palvelupistesilmukkaa

Asiakaspalvelutilat (palvelupisteet) varustetaan palvelupistesilmukoilla. Palvelupistesilmukka on palvelupisteen kalusteisiin kiinteästi asennettu pienoisinduktiosilmukka, joka mahdollistaa kuulokojeen käyttäjille paremman kuuluvuuden.

Kiinteästi asennetut palvelupistesilmukat ovat toimintavarmempia ja käytettävyydeltään parempia, kuin siirrettävät palvelupistesilmukat. Niissä käytetyt komponentit voidaan valita useammasta vaihtoehdosta tilanteen mukaan parhaiten käyttöpaikkaan sopivaksi (esimerkiksi virkailijan mikrofonin suuntaavuus ja herkkyys). Asennus on huomaamaton ja asennuksen jälkeen silmukka on koko ajan käyttövalmiina eikä se tarvitse huoltotoimenpiteitä. Kiinteä palvelupistesilmukka on aina käyttövalmis, asiakkaan ei tarvitse erikseen pyytää apuvälinettä käyttöön.