Induktiosilmukka ja sähköiset soittimet
Usein kuulee kommentteja, joiden mukaan Induktiosilmukka synnyttää sähkökitaraa käytettäessä äänen kiertoa. Ilmiö selittyy sillä, että sähkökitarassa käytetty magneettinen mikrofoni on induktiivinen vastaanotin, joka reagoi teräskielen värähtelyn synnyttämään magneettikentän vaihteluun. Samasta syystä magneettisesti suojaamattomat dynaamiset mikrofonit ovat herkkiä induktiiviselle kierrolle.
Induktiosilmukan kierto-ongelma on yleisintä kitaramikrofonien kanssa
Kitaramikrofonissa on magneettinen metallisydän, jonka ympäri on kierretty käämilankaa. Jokaisen kielen kohdalle metallisydämeen porattuun kierteistettyyn reikään on sijoitettu sauvamagneetti, jonka etäisyyttä kielestä yleensä voidaan säätää, jolloin kielien synnyttämien signaalien välistä balanssia voidaan säätää ruuvaamalla, ja kitaran soinnista saadaan halutulla tavalla painotettu. Yksittäisen kielen synnyttämästä magneettikentästä poiketen ympäristössä esiintyvä magneettikenttä, kuten induktiosilmukan tuottama signaali on yhteismuotoista. Se vaikuttaa samalla tavalla koko mikrofonin alueella.
Kitaramikrofonien perustyypit ovat yksikelainen, erityisesti Fenderin käyttämä malli ja kaksikelainen, erityisesti Gibsonin suosima ’Humbucker’. Yksikelainen mikrofoni on herkkä yhteismuotoiselle magneettikentälle, joten sitä käytettäessä esim. sähkölaitteiden synnyttämä hurina summautuu signaaliin. Humbucker mikrofonin kehityksen tavoitteena oli vaimentaa sähköverkon synnyttämän yhteismuotoisen kentän tuottama 50 Hz tai 60 Hz hurina. Periaatteeltaan humbucker on kaksi vierekkäin olevaa, sähköisesti sarjaan kytkettyä yksikelaista mikrofonia. Mikrofoneissa magneetit on asetettu napaisuudeltaan vastakkaisiksi, jolloin kitarankielen eri mikrofoneihin indusoimat jännitteet ovat keskenään vastakkaisvaiheisia. Toisen mikrofonin käämin navat kytketään ristiin, mikä kääntää signaalit samanvaiheisiksi, jolloin ne vahvistavat toisiaan. Yhteismuotoinen hurinasignaali taas kytkeytyy molempiin käämeihin samanvaiheisena, ja koska toisen käämin napaisuus on käännetty, mikrofoneihin kytkeytyneet häiriösignaalit kumoavat toisensa. Lopputuloksena on voimakas signaali ja vaimentunut hurina. Vastaavalla tavalla vaimenee myös induktiosilmukan tuottama signaali. Vastaavia konfiguraatioita on useita muitakin, esimerkiksi ns. stacked humbucker, joka muistuttaa muodoltaan ja myös äänenväriltään yksikelaista mikrofonia, ja jossa nämä kaksi kelaa on sijoitettu päällekkäin. Mikrofonien tuottamien signaalien äänensävyt poikkeavat toisistaan, ja erityisesti 50-luvulla käsin käämittyjen samantyyppistenkin mikrofonien ominaisuudet voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Siksi jotkut näistä klassikkoinstrumenteista ovat erittäin arvostettuja keräilyharvinaisuuksia. Kolmella yksikelaisella mikrofonilla varustettu Fender Stratocaster lienee maailman yleisimmin käytetty keikkainstrumentti, jota käytetään sen erinomaisen mekaanisen kestävyyden ja monipuolisten äänen säätömahdollisuuksien vuoksi.
Oikealla induktiosilmukan suunnittelutekniikalla esiintymisalue voidaan eristää täysin induktiosilmukan vaikutuspiiristä. Silmukka-alueen reunaan voidaan sijoittaa ns. estosilmukka, mikä vaimentaa silmukan signaalin jo parin metrin matkalla tasoon, joka ei synnytä kiertoilmiötä. On tärkeää huomioida tämä mahdollisuus aina, kun induktiosilmukkajärjestelmää suunnitellaan kokoontumistilaan.
