Korjausrakentamisessa induktiosilmukkajärjestelmän suunnittelu kannattaa tehdä muiden muutostöiden suunnittelun yhteydessä. Sopivilla induktiosilmukan toteutusmenetelmien valinnoilla vältytään ylimääräisiltä työvaiheilta, minimoidaan kustannukset ja varmistetaan aikataulussa pysyminen.
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä, 12 § Kokoontumistilat, määrittelee:
"Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä."
Asetus rakennuksen esteettömyydestä korvaa aiemman rakentamismääräyskokoelman F1, joka myös on edellyttänyt äänensiirtoa induktiosilmukalla äänentoistojärjestelmien yhteyteen jo vuodesta 1987. Uusi asetus tuo asian entistä selkeämmin esiin.
Modernissa rakennuksessa lähes kaikki kokoontumistilat on varustettu, tai todennäköisesti tullaan tulevaisuudessa varustamaan AV –järjestelmällä, joten tämä määräys koskee käytännössä lähes kaikkia kokoontumistiloja. Sekä julkisia, että kaupallisia.
Rakennuksen kaikkiin kokoontumistilaksi soveltuviin tiloihin kannattaa pyrkiä rakentamaan valmius induktiosilmukan käyttöön. Tämä toteutetaan suunnittelemalla tilaan silmukkasignaalin tarkasti rajaavat kaapeloinnit, jotka päätetään selkeästi nimettyihin liittimiin tilan sähköistyssuunnitelmaan merkityissä paikoissa. Näin silmukat voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön lisäämällä järjestelmään silmukkavahvistimet. Samalla kannattaa huomioida myös mahdollisesti tarvittavat varaukset esimerkiksi mikrofonikaapelointia ja muuta signaalikaapelointia varten.
Silmukan suunnittelijan tulee tehdä yhteistyötä rakennuksen tilojen käytön suunnittelusta vastaavan arkkitehdin kanssa. Näin voidaan varmistaa mahdollisimman laadukas toimivuus ja minimoida tulevaisuudessa tehtävien tilojen käyttöön liittyvien muutosten menestyksellinen toteuttaminen.
On myös oleellista tehdä tiivistä yhteistyötä rakennuksen AV-järjestelmän suunnittelijan kanssa, jotta kaikki oleelliset signaalit tulevat oikealla tavalla kytketyksi induktiosilmukkajärjestelmään ja mahdolliset häiriöiden kytkeytymismekanismit tulevat huomioiduksi.
Mikäli kokoontumistiloja tai luottamuksellisten asioiden käsittelyyn tarkoitettuja tiloja on sijoitettu päällekkäisissä kerroksissa samalle kohdalle, on kerrosten välinen ylikuuluminen huomioitava suunnittelussa. Silmukkajärjestelmän ominaisuudet optimoidaan järjestelmän arkkitehtuurin valinnalla ja huolellisella mitoituksella.
Korjausrakentamisessa on usein hyödyllistä varmistaa silmukan mitoituksen toimivuus rakentamalla tilaan testisilmukka, jonka avulla voidaan analysoida rakenteiden sisällä olevien metallirakenteiden ja sähköjärjestelmien silmukan toiminnalle aiheuttamia vaikutuksia. Tulosten perusteella silmukan arkkitehtuurin valinta ja mitoitus voidaan varmistaa ennen kiinteiden asennusten toteuttamista.
Mikäli tilan korkeus on riittävän pieni (pienessä tilassa enintään noin 2.5m, isommassa tilassa enintään noin 3m), voidaan induktiosilmukka usein asentaa edullisimmin tilan kattorakenteeseen siinä tapauksessa, että signaalin ylikuuluminen yläpuoliseen tilaan ei muodostu ongelmaksi. Nykyaikaisen ns. alaslasketun katon tukirakenteet mahdollistavat varsin vapaan silmukka-arkkitehtuurin valinnan. Tällöin on huomioitava kattoon sijoitettujen metallirakenteiden, esimerkiksi ilmastointijärjestelmien vaikutukset.
Jos tilan lattian pintarakenne uudistetaan, voidaan myös lattiaan asennettavan silmukkakaapeloinnin arkkitehtuuri ja mitoitus yleensä valita järjestelmän suorituskyvyn kannalta optimaaliseksi.
Kaapelointi voidaan asentaa esimerkiksi lattiarakenteeseen työstettyyn uraan, joka peitetään saumausmassalla tai lattiapinnoitteella, tai se voidaan toteuttaa ohutta kupariliuskaa käyttäen (esimerkki 1, esimerkki 2).
Mikäli lattiaan tehdään pintavalukerros, silmukkakaapeli voidaan asentaa tähän kerrokseen.
Silmukkajohdin voidaan asentaa myös lattialaatoituksen saumaan, joka avataan esimerkiksi timanttisahan avulla ja suljetaan asennuksen jälkeen saumauslaastilla. Samalla tavalla kaapeli voidaan usein asentaa myös puulattiaan.
Järjestelmän toimivuus kannattaa varmistaa kenttävoimakkuusmittauksin ennen rakenteiden sulkemista, esimerkiksi pintavalua tai pintamateriaalin asentamista. Tällöin voidaan myös määritellä mittauksiin perustuen järjestelmään sopivan silmukkavahvistimen toiminnalliset vaatimukset (virranantokyky, komplianssijännite, ref. SFS-EN 62489-1).
Standardi on saatavissa: SFS verkkokaupasta http://sales.sfs.fi/ ja alkuperäisessä muodossa IEC verkkokaupasta https://webstore.iec.ch/publication/798
Järjestelmien lopputarkastus on tehtävä SFS-EN 60118-4 standardissa määriteltyjä menetelmiä ja hyväksymiskriteerejä noudattaen, ja järjestelmän olemassaolo on ilmoitettava loppukäyttäjille tässä standardissa määritellyin merkinnöin.
Qlu:n asiantuntijat auttavat korjausrakentajia induktiosilmukkajärjestelmien suunnittelussa, valvonnassa, testimittauksissa, lopputarkastuksessa, induktiosilmukan laatukartoituksessa ja standardin mukaisten merkintöjen toteuttamisessa.
