Näin syntyi induktiosilmukan laatua kuvaava kriteeristö

Julkaistu 08.06.2016

Induktiosilmukka on yleisin järjestelmä, jolla mikrofonista tai muusta äänilähteestä ääni saadaan siirrettyä suoraan kuulokojeeseen välttäen ympäristön melu ja äänen kaikuminen. Parhaassa tapauksessa ääni siirtyy kuulolaitteeseen kirkkaasti ja häiriöttä.

Käytännössä induktiosilmukan toiminnassa esiintyy kuitenkin ympäristöstä ja virheellisestä asennuksesta johtuvia ongelmia, jotka voivat esimerkiksi aiheuttaa äänessä häiriöitä ja vaimentumisia. Rakenteellisten ongelmien lisäksi on huomattu myös käytännön ongelmia, kuten induktiosilmukan käytön osaamattomuus ja henkilökunnan tietämättömyys. Edellä mainituista syistä valitettavan usein silmukan toiminta ei täytä Suomen rakentamismääräyskokoelman määräystä. Induktiosilmukka voidaan asentaa lattiaan, kattoon ja seinälle sekä esimerkiksi apteekin palvelupisteen pöytärakenteeseen.

Kansallisoopperan induktiosilmukan laatukartta

Qlu Oy on yritys, joka pyrkii puuttumaan juuri edellä mainittuihin ongelmakohtiin. Yritys tekee esimerkiksi induktiosilmukkajärjestelmien laatukartoituksia, säätöjä ja suunnittelua. Laatukartoituksista Qlu Oy tuottaa standardin (SFS-EN 60118:4) mukaisen induktiosilmukan kuuluvuuskartan. Kuuluvuuskarttoja voi etsiä ja tarkastella yrityksen kuuloesteettömyysportaalissa maps.qlu.fi.

 

Qlu Oy teetätti keväällä 2015 opinnäytetyönä tieteellisen tutkimuksen kuuluvuuskartoissa käytettävien laatukriteereiden soveltuvuudesta mahdollisimman monelle kuulokojeen käyttäjälle. Tutkimus tehtiin OYS:n äänieristetyssä huoneessa kuulotesti -tyyppisesti ja siihen valittiin 36 henkilöä, iältään 20–80-vuotiaita, joilla on erilaisia kuulovammoja. Testissä simuloitiin käytännön ongelmatilanteita induktiosilmukan käytössä, kuten
50 Hz taustahurinaa, äänen vaimentumista (signaalin heikkenemistä) ja taajuusvasteen muutoksia sekä äänen säröytymistä. Tutkimus sisälsi kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa testihenkilöt arvostelivat muunneltuja ääninäytteitä keskenään omien mieltymysten mukaan. Toisessa vaiheessa vertailukohtana käytettiin standardin mukaista ääninäytettä, jossa vertailtiin äänen laatua ja selkeyttä antaen muokatuille näytteille arvosana.

 

Tulosten analysoinnissa arvosanat pystyttiin muutamaan suoraan vastaamaan laatukriteeristön luokitusta. Erinomainen vastaa SFS-standardin täyttävää äänen laatua, ”hyvässä” äänestä saa hyvin selvää, mutta olisi parantamisen varaa ja ”heikossa” pitää keskittyä tarkkaan puheen ymmärtämiseen tai ääni on epämiellyttävä. Kelvoton tarkoittaa, että kuulija saa korkeintaan muutamista sanoista selvää tai ääni on erittäin häiritsevä. Tuloksista koostettiin myös häiriötyyppejä yhdistäviä laatukarttoja eli häiriöiden yhteisvaikutukset on otettu huomioon.

Mielenkiintoisina huomioina käyttäjätestejä tehdessä ja tutkimuksen tuloksia koostettaessa huomattiin suuria eroja kuulokojeiden, kuulovikojen ja käyttäjien mieltymysten välillä. Esimerkiksi osa testihenkilöistä ei kuullut kaikkia häiriöitä juuri ollenkaan. Matalan ja korkean äänen korostus jakoi myös käyttäjät, koska puolet piti matalaa ääntä pehmeän miellyttävänä ja toinen puoli piti korkeasta äänestä sen selkeyden vuoksi. Erittäin vaimeaa ääntä saatiin myös parannettua korkeita taajuuksia korostamalla.

 

 

Taajuusvasteen vaikutus arvosanaan

 

Suurin osa testihenkilöistä kommentoi myös standardin mukaisen äänen yllättävän voimakkaaksi ja laadukkaaksi verrattuna aikaisempiin induktiosilmukan käyttökokemuksiin. Induktiosilmukkaa pidettiin positiivisena ja toimivana tekniikkana, jonka toivottiin yleistyvän ja toimivan yhtä hyvin kuin testitilanteessa.

 

Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudessaan täältä: 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89152/Kahkonen_Tommi.pdf?sequence=1

 

Opinnäytetyöntekijä,

 

Tommi Kähkönen

Hyvinvointiteknologian insinööri